KompostointiOHJE

| Tulosta kompostointiopas tästä linkistä (pdf) |

Tästä oppaasta löytyy ohjeita ja vinkkejä niille, jotka haluavat ryhtyä kompostoimaan kiinteistössään. Kompostointi kotona tai mökillä soveltuu eloperäisten talousjätteiden lisäksi myös puutarha- ja käymäläjätteille. Oppaasta saa apua isommillekin kiinteistöille, kuten kerros- ja rivitaloille tai pientalokortteleissa kompostoiville.

Kotitalousjätteestä peräti kolmasosa on eloperäistä ainetta. Kompostoimalla jätteet tulevat käsitellyiksi niiden syntypaikalla eikä niitä siten tarvitse kuljettaa eikä käsitellä muualla. Näin säästyy luonnonvaroja. Kompostoimalla saa myös arvokasta lannoitetta tai maanparannusainetta omalle pihamaalleen. Kompostoinnin aloittaminen tuo usein säästöjä jätehuoltokustannuksiin. Kompostoinnin myötä sekajäteastian tyhjennysväliä on mahdollista harventaa tai esim. taloyhtiössä vähentää sekajäteastioiden määrää.

 

Mitä kompostorissa tapahtuu?

Lahoaminen on eloperäisen aineen hajoamista, jonka saavat aikaan jätteessä luonnostaan olevat happea vaativat pieneliöt - bakteerit, sädesienet ja sienet. Lahoamisessa muodostuu haitattomasti hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja ja humusta. Kompostoitumisen vaatima aika vaihtelee olosuhteiden ja lähtöaineiden mukaan. Hyvässä kompostisäiliössä jäte maatuu kuukaudessa niin pitkälle, ettei lähtöaineita enää erota. Tämän jälkeen komposti kypsyy vielä kuukausia joko jälkikompostissa tai maahan levitettynä.

Happi

Lahottajaeliöt tarvitsevat toimiakseen happea. Mikäli happi loppuu, alkaa jäte toisten pieneliöiden toimiessa mädäntyä. Mätänemisessä muodostuu useita pahanhajuisia yhdisteitä. Ilman kierto kompostorissa on siis tärkeää. Kompostoitavan jätteen täytyy olla sopivan huokoista, jotta happi kulkeutuu kompostin sisäosiinkin. Siksi helposti tiivistyvien aineiden, kuten ruoantähteiden tai tuoreen ruohon sekaan lisätään kuohkeuttavaa seosainetta.

Kosteus

Pieneliöt vaativat hapen lisäksi kosteutta pystyäkseen toimimaan. Liian märässä kompostissa vesi syrjäyttää hapen huokosista ja lahoaminen muuttuu mätänemiseksi. Liian kuivassa kompostissa pieneliöiden toiminta lakkaa, mutta alkaa heti uudelleen kosteuden tultua sopivaksi.

Ravinteet

Pieneliöt tarvitsevat toimiakseen monipuolisesti ravinteita. Tärkeimmät ravinteet ovat hiili ja typpi. Typpi on lahottajien tärkeä rakennusaine ja hiili tärkeä energianlähde. Typpeä on runsaasti ruoka- ja käymäläjätteessä, hiiltä taas kuivissa kasvijätteissä. Jos typpeä on liian vähän, ei komposti lahoa tehokkaasti ja jätteen hajoaminen voi kestää useamman vuoden. Pelkkää pihajätettä kompostoitaessa voi lahoamista tehostaa lisäämällä kompostiin jotain typpipitoista ainetta kuten nokkosvettä, ureaa tai kanankakkarakeita.
Jos kompostista puuttuu sopivassa muodossa olevaa eloperäistä hiiltä, haihtuu ylimääräinen typpi pois. Tämä vähentää lopputuotteen arvoa lannoitteena ja lisäksi komposti saattaa haista ammoniakille. Runsastyppiseen talousjätekompostiin lisätään seosainetta sopivan hiilityppisuhteen aikaansaamiseksi.

Toimiva komposti

Kun komposti toimii hyvin, lahottajaeliöiden elintoiminnoissa muodostuva lämpö nostaa sen lämpötilan 50-70 C°:een. Toimivassa kompostissa jätteet painuvat kasaan eikä hajua tai muita haittoja ilmene. Kompostin kypsyessä lämpötila laskee ulkoilman lämpötilan tasalle.

takaisin sivun alkuun

Kompostorin hankinta

LHJ:n osakaskuntien jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöllä saa kompostoida puutarhajätteitä, eloperäistä talousjätettä sekä kuivakäymäläjätettä. Komposti on sijoitettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle eikä ympäristölle.

Eloperäisen keittiö- ja ruokajätteen kompostointi on sallittu vain haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa. Taajama-alueilla kompostin tulee lisäksi olla lämpöeristetty. (Jätehuoltomääräykset 3 §)

Kompostoria hankittaessa on hyvä miettiä tuleeko kompostori ympärivuotiseen vai kesäkäyttöön, kompostoidaanko talousjätettä, puutarhajätteitä vai molempia ja mikä on kompostorin tilavuus ja/tai lukumäärä.

Karkeasti arvioiden kompostitilaa tarvitaan 50 - 100 litraa henkilöä kohti vuodessa. Nelihenkinen perhe pärjää 200-300 litran kompostorilla. Mitä enemmän ruokaa tehdään itse alusta asti, sitä enemmän biojätettä syntyy. Jos kompostoriin laitetaan ruokajätteiden lisäksi puutarhajätteitä, kompostorin tilavuus on hyvä olla 400-600 litraa.

Liian pienen tai suuren kompostorin massa voi jäätyä talvella. Lisäksi liian pieni kompostori joudutaan tyhjentämään niin usein, ettei aines ehdi kunnolla maatua. Kompostorin tilavuus on syytä mitoittaa siten, ettei kompostoria tarvitse tyhjentää ennen kuin jäte on ehtinyt maatua siinä vähintään 6 - 8 viikkoa. Myös kahden kompostorin käyttö voi olla mielekästä. Näin kompostoria tyhjennettäessä ei tarvitse käsitellä vielä lahoamatonta jätettä.

Kerros- ja rivitaloissa, joissa on esim. 30 huoneistoa (keskimäärin 3 henkeä/talous) tarvitsisi 2 - 3 kpl noin 600 litran kompostoria. Kun kompostoinnissa on mukana yli 10 taloutta, on yleensä tarpeellista hankkia vähintään kaksi kompostoria. Tällöin kompostoreita voidaan käyttää vuorotellen: kun toista täytetään, kypsyy multa toisessa.

Kesäasunnoilla talousjätteitä on mahdollista kompostoida kompostikäymälässä yhdessä käymäläjätteiden kanssa.

Kompostoreja on myynnissä kymmeniä malleja rautakaupoissa ja puutarhaliikkeissä. Kompostoria ostettaessa seuraaviin seikkoihin on hyvä kiinnittää huomiota:

• täyttöaukko on riittävän suuri, jotta kompostin täyttäminen, sekoittaminen ja kääntäminen sujuvat helposti
• kansi on helposti avattava ja se pysyy turvallisesti kiinni/auki
• kompostorissa on avattava seinä tai riittävän suuri tyhjennysluukku, jotta tyhjentäminen on helppoa ja siistiä
• lämpöeristys on riittävää ja eriste on suojattu vettymiseltä
• kompostorissa on ilmastointiaukkoja tai –venttiileitä
• materiaali on jyrsijänkestävää ja mahdollisen verkon silmäkoko on korkeintaan 7 mm
• suotoveden poistuminen on mahdollista
• kompostorin sisäseinissä ei ole turhia ulokkeita, joihin kompostimassa juuttuu
• laite on kestävä; kuluvat osat voi uusia ja kompostorilla on takuu
• hyvät käyttöohjeet
• ulkonäkö miellyttää

Itse tehty kompostori toimii aivan yhtä hyvin kuin kaupasta ostettu, kun vain muistaa tehdä kompostorista haittaeläimiltä suojatun ja huolehtii, että ilma pääsee kiertämään säiliössä alhaalta ylöspäin. Materiaalivalinnassa täytyy huomioida, että sen tulee kestää kosteutta sekä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Materiaalin täytyy kestää myös suuria lämpötilanvaihteluja talvipakkasista jopa 70 asteen lämpötilaan asti.

takaisin sivun alkuun

Kompostorin sijoittaminen

Kompostori tulee sijoittaa niin, että siitä ei ole haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostori on hyvä sijoittaa kiinteistön muiden jätesäiliöiden läheisyyteen. Jos komposti sijoitetaan kauemmas “pihan perälle”, on jo aluksi hyvä miettiä, miten esim. lumenluonti talvella sujuu.

Keittiö- ja ruokajätteen kompostoria ei saa sijoittaa:

• 15 metriä lähemmäs kaivoa tai vesialuetta
• kolmea metriä lähemmäs tontin rajaa ilman naapurin suostumusta
(Jätehuoltomääräykset 3 §)

Kompostorin ympärille on jätettävä riittävästi tilaa hoitotoimia ja etenkin kompostin tyhjennystä varten. Valmis multa on esteettä pystyttävä lapioimaan ja kuljettamaan pois. Yhden tai useamman kompostorin lisäksi on tilaa varattava seosainesäiliölle.

Jätekatokset ja -aitaukset on usein suunniteltu liian ahtaiksi ja lisäsäiliöiden sijoittaminen niihin voi olla hankalaa. Joissain taloyhtiöissä on kompostoinnin alettua voitu vähentää sekajäteastioiden määrää, jolloin kompostori voi jätekatokseen mahtua.

Varastotilaa tarvitaan seosaineen säilytykseen. Seosaineet olisi hyvä saada riittämään talven yli. Jos kuivike on kosteaa, olisi ainakin osan varastotilasta oltava lämmintä, ettei seosaine jäädy säkissä.

Kompostorin ihanteellinen sijoituspaikka on läpäisevä sorapohja, sillä ylimääräisen veden on päästävä pois kompostorista, jotta estetään kompostin vettyminen. Tämä ns. suotovesi ei ole vaarallista, mutta saattaa sotkea esim. jätehuoneen lattian. Kerrostalokäyttöön soveltuviin kompostoreihin on saatavana erillisiä ns. suotovesialtaita, jotka ovat tarpeen jos kompostori sijoitetaan esim. betonilattialle.

Kompostikäymälän sijoittaminen

Suomen lain mukaan kompostikäymälä tulee sijoittaa tiiviille pohjalle eikä käymälästä saa valua nesteitä maahan. Ilmanvaihto tulee järjestää niin, että käymälästä ei aiheudu haittaa lähiympäristölle.

takaisin sivun alkuun

Mitä talousjätekompostoriin voidaan / ei voida laittaa

Sopii kompostoitavaksi: Ei sovi kompostoitavaksi:
kasvisten ja hedelmien kuoret ja tähteet imurin pölypussit
ruuantähteet ja pilaantuneet elintarvikkeet
tupakantumpit ja tuhka
munankuoret ja pahviset munakennostot maito- ja mehutölkit
kalanperkeet tekstiili, kumi, nahka
teepussit ja kahdinsuodattimet muovi, lasi, metalli
talouspaperi vaaralliset jätteet
puutarhajätteet ja kukkamulta viili- ja jogurttipurkit
kotieläinten häkkien siivousjätteet suuret määrät paperia

Kompostori puutarhajätteille

Puutarhajätteiden kompostointiin on olemassa hyvinkin yksinkertaisia ja edullisia ratkaisuja. Pelkkä kasa tai auma on riittävä. Kompostorissa tai kehikossa puutarhajäte kuitenkin maatuu nopeammin ja pysyy siistimmin koossa kuin taivasalla. Kompostin peittäminen on suositeltavaa, jotta se ei kuivu liikaa ja toisaalta, jotta sadevesi ei pääse huuhtelemaan kompostia. Kasan suojaaminen altapäin on myös suositeltavaa, jos kasan läheisyydessä on puita. Näin juuret eivät pääse työntymään kasaan.

Käymäläjätteen kompostori

Kuivakäymäläjätettä saa taajama-alueella kompostoida vain asianmukaisessa lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä. Taajamassa käsittelemättömän jätevesijärjestelmän lietteen tai umpisäiliöön kerätyn jätteen kompostointi ja muu hyötykäyttö on kiellettyä. Haja-asutusalueella saa omalla kiinteistöllä kompostoida kuivakäymäläjätettä tai jätevesijärjestelmän lietettä. Nestepäästöjä ei kuitenkaan saa syntyä, joten runkoainetta ja kuiviketta on käytettävä riittävästi.

Käsittelemätöntä käymäläjätettä ei lain mukaan saa haudata maahan!

Muut varusteet

Kompostisäiliön lisäksi on hyvä hankkia myös seuraavia varusteita:

• jätesangot keittiöihin talousjätteelle
• seosainetta peittämiseen
• säiliö seosaineelle
• kauha seosainesäiliöön
• talikko, lämpömittari (ja hoitovihko)
• tarpeen mukaan muita välineitä

Kompostiin vietävät jätteet erotellaan jo keittiössä omaan sankoonsa. Sangon voi halutessaan suojata biohajoavalla pussilla, vanhalla jauhopussilla tai vaikkapa sanomalehdestä taitellulla pussilla. Kompostijätesanko voi olla noin 5-10 litran kokoinen. Useissa vanhoissa taloissa keittiötilat ovat ahtaat, joten liian suuria sankoja ei kannata hankkia. Pienen kompostiastian voi kiinnittää kapean kaapin oveen ja sekajäteastia voi olla vaikkapa kaapin pohjalla. Suurehkossa talossa kannattaa tilata sangot yhdessä suoraan valmistajalta tai tukkukaupasta.

Seosainetta käytetään parantamaan talousjätekompostin ilmavuutta ja sitomaan hajoamisessa vapautuvaa typpeä. Seosaine edistää tehokasta lahoamista sekä ehkäisee hajun ja kärpästen esiintymistä. Suuremmissa taloyhtiöissä pieni seosainesäiliö tyhjenee nopeasti ja kompostin hoitajat joutuvat täyttämään sen usein, mikä saattaa tuntua työläältä. Hyvällä kokemuksella on käytetty 240-litraisia pyörällisiä jätesäiliöitä. Jos säiliötä ei kuitenkaan haluta ostaa, soveltuu käyttöön yhtä hyvin vanha, siisti ja säänkestävä tynnyri tai laatikko.

Kompostin hoidossa tarvitaan talikko tms. kompostin sekoitukseen. Erityisesti kompostin kääntämiseen tarkoitettuja kairan näköisiä sekoittimiakin on markkinoilla. Talikkokin käy, kunhan muistaa varoa talikon kanssa kompostorin rakenteita. Kompostin toiminnan tehokkuutta tarkkaillaan lämpömittarilla. Sopiva on esim. mittari, jonka asteikko on nollasta sataan. Kompostin toiminnan arvioinnin oppii ajan kuluessa tekemään ilman mittariakin, mutta ainakin kompostoinnin alkuaikana mittaria kannattaa käyttää.

takaisin sivun alkuun

Kompostorin hoitaminen

Perustaminen

Kompostorin pohjalle laitetaan kerros karkeaa seosainetta. Käynnistyksen yhteydessä kompostiin pitäisi viedä riittävästi jätettä, jotta heräävillä pieneliöillä olisi ravintoa, jonka avulla tuottaa lämpöä. Juuri sisältä tuotu biojäte tuo lisäksi lämpöä kompostiin. Halutessa voidaan biojätteen sekaan lisätä kompostiherätettä.

Kompostoinnin aloittaminen kesällä on riskialtis vaihe kärpästen esiintymisen kannalta. Ennen kuin kompostiin kertyy runsaasti jätettä ja kompostin lämpötila nousee, kannattaa seosaineen lisäyksen suhteen olla erityisen huolellinen.

Mikäli kompostointi aloitetaan talvella, on todennäköistä, että se ensin jäätyy. Kun kompostori on täyttynyt kolmanneksen - puolilleen, lähtee hyvin lämpöeristetty komposti yleensä itsekseen käyntiin, jos sinne tulee riittävästi jätettä. Tässä vaiheessa käynnistymistä voi myös edistää esimerkiksi kaatamalla kompostiin sangollisen kuumaa vettä, johon on mahdollisesti lisätty jotain typpipitoista ainetta (kanankakkarakeita, ureaa tms.).

Hoito

Biojäte viedään kompostoriin ja jäte levitetään tarvittaessa pöyhintä apua käyttäen. Biojätteen päälle levitetään seosainetta, jota tarvitaan n. 20-50 % biojätteen määrän verrattuna.

Komposti saattaa toimia mainiosti ilman erityisiä hoitotoimia, jos lajittelu keittiössä on tehty huolella ja seosainetta on käytetty riittävästi. Kompostin toimintaa on silti hyvä tarkastella, jotta sen toiminta on tehokasta. Tarkastettaessa tehdään havaintoja kompostin hajusta, kosteudesta, täyttöasteesta, roskista yms. Halutessa lämpötila voidaan mitata.

Haju

Kompostin hajua on hieman hankala arvioida puolueettomasti. Jonkun mielestä komposti haisee, vaikka muut ovat täysin tyytyväisiä. Tällöin ongelma saattaa olla erilaisessa asennoitumisessa; eihän komposti koskaan täysin steriilin hajuinen ole.

Liha- ja kalajätteet saattavat massan pinnalla aiheuttaa hajuhaittoja. Ratkaisuna on jätteiden kääntäminen kompostin kuumaan keskiosaan.

Kosteus

Kuuma komposti saattaa haihduttaa melko paljon nestettä, jolloin tuote on lähes tuhkamaista. Kompostoitavan aineksen pitäisi tuntua samalta kuin kuivaksi puristetun pesusienen: sen pitäisi olla selvästi kosteaa, mutta siitä ei saa tippua vettä.

Pöyhiminen

Kompostin pöyhiminen 1-2 kertaa kuukaudessa on hyödyksi. Näin saadaan erityyppiset jätteet sekoitettua keskenään, reunamilla olevat jätteet siirretään välillä kompostin kuumaan keskiosaan ja täyttöaukon eteen helposti muodostuvaa kasaa tasataan. Viimeiseksi peitetään kompostin pinta seosaineella. Kompostimassan tulisi pöyhittäessä olla kosteaa, koska kuivasta kompostista saattaa pölytä homeitiöitä hengityselimiin.

Vanhojen jääkaappien ja pakastimien käyttö kompostoreina ei ole suotavaa niiden putkiston mahdollisesti sisältämien kylmäaineiden takia.

Seosaineet

Seosainetta tarvitaan noin 10-15 litraa kuukaudessa. Suuremmissa taloyhtiöissä tämä tarkoittaa n. 1-2 säkillistä seosainetta vuodessa kompostointiin osallistuvaa taloutta kohden. Seosaineen liika käyttö ei aiheuta ongelmia, kompostori korkeintaan täyttyy arvioitua nopeammin. Liian vähäinen seosaineen käyttö puolestaan aiheuttaa haju- tai kärpäsongelmia. Seosaineena voi käyttää lehti- tai neulaskariketta, risuhaketta, vanhaa kompostia, kutterinlastua, turvetta, puunkuorintajätettä, olkea silputtuna tai tarkoitukseen sopivaa kaupallista tuotetta.

Kuivat puiden lehdet ja neulaset

Haravointijäte, jossa lehtien seassa on neulasia tai kuivaa ruohoa, soveltuu sellaisenaan käytettäväksi. Jos seosaineeksi kerätään pihalta kariketta, se kannattaa koettaa saada talteen mahdollisimman kuivana. Märkä seosaine jäätyy talvella säiliöön.

Pelkät puiden lehdet painuvat helposti “levyiksi” kompostissa. Asiaa voi auttaa sekoittamalla kompostia talikolla tai käyttämällä sekaisin lehtien kanssa jotain muuta seosainetta. Myös lehtien silppuaminen esim. ruohonleikkurilla nopeuttaa kompostoitumista huomattavasti.

Tuoreet kasvijätteet, kuten ruohosilppu, eivät lisää kompostin ilmavuutta eivätkä sido typpeä, päinvastoin ne ovat rinnastettavissa ruokajätteeseen, joten ne eivät ole seosaineita. Luonnollisesti ne sopivat kuitenkin kompostoitavaksi muun jätteen kanssa.

Risuhake

Risuhake on erittäin hyvä seosaine, se ilmastoi kompostia hyvin ja lahoaa nopeasti. Haketus on hyvä tapa saada pensaiden ja puiden leikkuutähteetkin hyötykäyttöön. Haketuksen voi suorittaa esim. vuokratulla silppurilla. Muutamilta yrityksiltä voi myös ostaa haketuspalvelua eli ne käyvät paikan päällä hakettamassa.

Kutterinlastu

Lastu pitää kompostin ilmavuutta tehokkaasti yllä, mutta ei erityisen hyvin sido typpeä eikä kosteutta. Kutteri lahoaa hitaasti, joten se vaatii jälkikompostointia. Kutteria myyvät esim. jotkin puusepänliikkeet. Myös koulujen veistoluokista sitä kannattaa kysyä. Lastu ei saa olla peräisin suoja-aineilla käsitellystä puusta. Kuivana lastu ei jäädy talvella seosainesäiliössä. Sahanpuru ei ole hyvä seosaine liian hienon rakenteensa vuoksi.

Turve

Turve sitoo hyvin ammoniakkia, hajuja ja kosteutta ja lahoaa nopeasti. Hienorakeisuutensa vuoksi se ei yksinään käytettynä pidä ilmavuutta hyvin yllä, ellei sitä käytä runsaasti. Yksin käytettynä turve jäätyy talvella seosainesäiliössä, mutta on kuitenkin suhteellisen helppo hienontaa käyttöön. Turpeesta ja kutterinpurusta saa sekoittamalla suhteessa 1:1 seosainetta, joka toimii paremmin kuin käytettäessä turvetta yksinään.

Kuorike

Kuorirouhe sopii hyvin kompostointiin huokoisen rakenteensa ansiosta. Kuori imee hajuja, kosteutta ja ammoniakkia erinomaisesti ja sisältää hyödyllisiä hivenaineita. Kuorirouheen sanotaan myös ehkäisevän kärpästen lisääntymistä kompostissa. Sitä myydään säkitettynä useissa puutarha- ja rautakaupoissa.

Vanha komposti

Vanhaa kompostia voi hyvin käyttää seosaineena, jos siinä on käytetty hitaasti lahoavaa seosainetta. Mikäli komposti on valmista multaa, se kannattaa käyttää maanparannukseen. Vanhassa kompostissa on sädesienirihmastoa, jonka sanotaan torjuvan kärpäsiä.

takaisin sivun alkuun

Ongelmia ja ratkaisuja

Perushoidon lisäksi komposti tarvitsee hoitoa vain, jos näyttää siltä, että olosuhteet ovat muuttuneet lahoamiselle epäedullisiksi ja jos komposti on aiheuttanyt haittoja. Taulukon avulla voit etsiä oikean hoitotoimenpiteen.

Ongelma Syy Ratkaisu
Mädäntynyt haju komposti on liian märkä tai tiivis - lisätään karkeaa seosainetta tai sekoitetaan komposti hyvin
- haudataan eläinperäiset jätteet syvemmälle seosaineen kera
Pistävä ammoniakin haju ravinnetasapaino ei ole kunnossa - lisätään hapanta seosainetta (esim. kuorike, turve)
Komposti ei lämpene, jäte ei maadu komposti on liian kuiva
komposti on liian märkä
kompostissa on liian vähän typpeä
kuumavaihe on ohi ja maatuva aines on jo kompostoitunut
- kastellaan haaella vedellä ja sekoitetaan
- lisätään runsaasti seosainetta ja sekoitetaan
- lisätään typpipitoista aineitta, kuten nokkosvettä,
- kanankakkarakeita, ureaa tai puolikypsää kompostia
- komposti tyhjennetään
Jäätyminen pitkään jatkuneet pakkaset voivat jäädyttää lämpöeristetynkin kompostorin, etenkin jos: biojätettä on liian vähän tai kompostimassa on riittämätön
eristys on riittämätön
- kompostoria voi lämmittää esim. lämmitetyillä kivillä tai kanisterilla, jossa on lämmintä vettä
- kompostimassan sekaan voi myös kaataa jonkin verran kuumaa vettä
- jäätynyttä kompostoria voi käyttää normaalisti seosaineen kera, keväällä kompostoituminen käynnistyy itsestään
Kärpäset ja/tai kärpästen toukat haju houkuttelee kärpäsiä:
liaan vähän seosainetta tai huonosti peitetty eläinperäinen jäte
- lisätään seosainetta ja sekoitetaan
- haudataan eläinperäinen jäte syvemmälle
- käännetään kompostin pintaosa (kärpästen munat ja toukat) kuumaan keskiosaan
- huuhdellaan kompostorin sisäseinät ja kansi kuumalla vedellä
tarvittaessa käytetään pyretriinipohjaista torjunta-ainetta tai kärpäsbakteerivalmistetta
Sieni- ja homekasvusto home ja muut sienet kuuluvat kompostin hajottajaeliöstöön - kaikki kunnossa, hoida kompostia kuten ennenkin
Tuhkamainen / seittimäinen aine n. 20 - 30 cm syvyydessä komposti on liian kuiva ja kuuma; "tuhka" on sädesienirihmastoa - kastele haalealla vedellä ja sekoita
Muurahaiset -komposti on liian kuiva
muurahaisista ei ole haittaa kompostille
- kastele lämpimällä vedellä ja sekoita

 

Kompostin tyhjennys

Kompostin tyhjennys on tehtävä viimeistään, kun käytettävissä oleva kompostori on täynnä. Siihenastisesta lahoamisajasta ja -oloista riippuu, onko kompostituote jo valmista käyttöön vai onko se jälkikompostoitava. Myös eri käyttökohteet vaativat kompostilta eri kypsyysastetta. Hyvinkään toiminutta kompostoria ei tulisi tyhjentää ennen kuin jäte on maatunut siinä vähintään 6 - 8 viikkoa. Jos käytössä on vain yksi kompostori, voi siitä tyhjennyksen yhteydessä ottaa vähemmän maatuneen pintakerroksen eroon ja laittaa sen uuden kompostin pohjaksi.

Tyhjennykseen kuluu aikaa puolesta tunnista puoleentoista. Tyhjennystä helpottaa irrotettava seinä tai luukku, jotkut kompostorit nostetaan pois kompostimassan päältä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa kompostori mitoittaa niin, ettei sitä tarvitse talven aikana tyhjentää. Kovilla pakkasilla ei kompostoria kannata tyhjentää aivan tyhjäksi, vaan vanhaa kompostia kannattaa jättää jonkin verran pohjalle.

takaisin sivun alkuun

Kompostin kypsyys

Kompostin katsotaan olevan kypsää, kun sen lämpötila on laskenut pysyvästi lähelle ympäristön lämpötilaa (15 - 20 C°). Valmis komposti on yleensä tummanruskeaa tai lähes mustaa. Täysin musta väri voi kertoa kompostin olleen liian märän. Kompostin pitää näyttää tasalaatuiselta ja muruisalta. Alkuperäisiä aineosia ei saisi näkyä muuntumattomina. Kananmunakuoret lahoavat hyvin hitaasti, eikä niiden näkyminen tee muuten hyvää kompostia huonoksi. Kompostin on tuoksuttava miellyttävän multamaiselta. Kompostin kypsyminen jatkuu vielä lämpötilan laskun jälkeen. Kypsymisen aikana sädesienet ja maabakteerit muuntavat kompostia pysyvämmiksi humusyhdisteiksi. Kypsä komposti on hyvää maanparannusainetta, mutta sen lannoitusvaikutus on vähäinen.

Puolikypsän kompostin puolestaan tunnistaa siitä, että se on vielä vähän lämmintä, vaikka kuumavaihe onkin jo ohi. Myös seosaine erottuu joukosta. Puolikypsä komposti on iältään alle vuoden ja se on voimakas lannoite. Siksi sitä tuleekin levittää maahan vain keväällä ja alkukesällä, kun kasvien kasvu on voimakkainta.

Jälkikompostointi

Jos kompostimassa jälkikompostoidaan, sopii tarkoitukseen puukehikko tai auma. Massa on hyvä suojata muovilla tai muulla peitteellä, jotta kasa ei kuivu tai sade huuhtele sitä liikaa. Hapen pääsy kasaan täytyy varmistaa joko peitteen liepeiden alta tai tekemällä peitteeseen reikiä. Jälkikompostoituvaa kasaa voi silloin tällöin kastella vedellä ja sekoittaa päällimmäisiä osa kasan keskelle.

Kompostimassaa voidaan siirtää jälkikompostoitumaan, jos varsinaista kompostoria tarvitaan jo uudelle jätteelle. Massasta, joka siirretään jälkikompostoitumaan, ei saa enää erottua yksittäisiä biojätteitä seosainetta lukuun ottamatta.

Puutarhajätekompostin hoito

Puutarhajätteelle on usein oma komposti, koska sitä syntyy niin paljon, että vain osa voidaan kompostoida talousjätteen yhteydessä. Puutarhajätteiden kompostointi on kuitenkin periaatteiltaan samanlaista kuin talousjätteen kompostointi. Puutarhajätekin maatuu tehokkaimmin, kun kompostissa on ilmavuutta, kosteutta sekä sopivasti tuoretta ja karkeaa kasvijätettä. Puutartarhajätekomposti ei kuitenkaan tarvitse seosainetta.

Puutarhasta kitkettävät rikkakasvit kannattaa kääntää aina suoraan kompostimassan kuumaan keskiosaan, jotta siemenet ja sienitaudit tuhoutuvat. Siementen tuhoutuminen vaatii 65 asteen lämpötilan, sienitaudit 45 astetta.

Monivuotisten juurikasvien (esim. voikukat) juurten annetaan ensin kuivia kunnolla auringossa ja sen jälkeen ne laitetaan kompostin kuumaan keskiosaan.

Pelkässä lehtikompostissa on usein liian vähän typpeä. Lehtikompostin sekaan onkin hyvä lisätä esim. nokkosvettä tai kanankakkarakeita. Myös jälkikompostoitumista vaativa talousjäte on hyvä typpilähde lehtikompostiin. Lehtikompostin maatumista nopeuttaa, jos lehdet silppuaa esim. ruohonleikkurilla ennen kompostiin laittamista.

Käymäläjätekompostin hoito

Myös käymäläjätteen kompostoinnissa pätevät samat periaatteet kuin talousjätteen kompostoinnissa. Talousjätteeseen verrattuna käymäläjäte kompostoituu matalammassa lämpötilassa.

Käymälässä olevan säiliön pohjalle laitetaan esim. turpeen ja karkean seosaineen sekoitusta ja käyttövaiheen aikana jokaisen käynnin jälkeen lisätään kuiviketta. Tärkeää on huolehtia, että suotoneste ei pääse valumaan maaperään. Jos käytön aikana ilmenee hajuhaittoja, syynä on liian vähäisen seosaineen käyttö. Seosaine imee liian nesteen itseensä ja kuohkeuttaa massaa. Kuiviketta ei kannata kuitenkaan käyttää liikaa, jotta se ei turhaan täytä säiliötä. Suositus on noin 1-3 dl käyntikerran jälkeen. Myös käymälöiden mukana tulevia suosituksia seosaineen määrästä kannattaa noudattaa.

Säiliössä olevaa kompostia voi kastella, jos massa kuivuu liikaa. Kääntämistä käymäläjätekomposti ei juurikaan tarvitse.

Kompostikäymälöissä jätteen käsittely tapahtuu säiliössä, josta jäte siirretään jälkikompostiin. Käymäläjätekompostin kuuma vaiheen tulisi sijoittua kesään, jolloin massan lämpötila varmimmin nousee yli 50 asteen ja suolistoperäiset taudinaiheuttajat tuhoutuvat.

Mullan käyttö

Kompostimultaa voi käyttää sekä lannoitukseen että maanparannukseen. Kompostin raaka-aineesta ja kypsyydestä riippuu kuinka lannoittavaa multa on. Talous- ja puutarhajätteestä muodostunut komposti on hyvää maanparannusainetta, jonka ravinnepitoisuus ei ole kovin korkea. Kompostilla on merkittävä kalkitusvaikutus ja se sisältää sellaisiakin hivenaineita, joita ei keinolannoitteissa ole. Kompostimulta vaikuttaa useita vuosia. Siksi sitä kannattaakin levittää samalle paikalle vain noin joka neljäs vuosi.

Kypsä komposti

Kypsä komposti soveltuu parhaiten maanparannusaineeksi, varsinaista lannoitevaikutusta sillä ei ole. Multaa voidaan muokata maahan ja se käy lähes kaikille kasveille. Hyvin kypsynyt komposti kivennäismaahan sekoitettuna sopii kasvualustaksi ja ruukkukasveille. Kompostimultaan kannattaa sekoittaa hiekkaa ja savea suhteessa 1:1:1. Juurikasvit, sipulit, yrtit, marjapensaat ja hedelmäpuut pitävät kypsästä kompostista.

Nurmelle kypsää kompostia voi levittää noin sentin kerroksen. Kukka- ja pensasistutuksia parannettaessa multaa voi käyttää laittaa jopa 5-10 cm kerroksen. Komposti on parasta levittää keväällä.

Puolikypsä komposti

Puolikypsä komposti vaikuttaa lannoitteen lailla. Puolikypsää kompostia ei muokata maahan vaan sitä levitään ohut kerros maanpinnalle keväällä tai alkukesästä. Lannoittamisen lisäksi katteena käytetty puolikypsä komposti estää rikkaruohojen kasvua, ylläpitää kosteutta ja houkuttelee paikalle matoja.

Puolikypsä komposti ei sovellu kaikille kasveille. Monivuotisten istutusten kuten puiden pensaiden ja perennojen lannoitukseen se sopii kuitenkin hyvin, koska sen ravinteet ovat hitaasti liukenevassa muodossa. Myös kurpitsa ja peruna pitävät vielä lahoavasta kompostimullasta.

Käymäläjätekomposti

Käymäläjätteen tulisi antaa kompostoitua vähintään vuosi ennen kuin sitä käytetään koristekasveilla tai viherrakentamiseen. Hyötykasveille käymäläjätekomposti sopii käytettäväksi parin vuoden ikäisenä. Raakana syötäville kasviksille, kuten salaateille tai mansikalle, käymäläjätekompostia suositellaan käytettäväksi vastan kolmen vuoden kypsymisen jälkeen.

takaisin sivun alkuun

 

© Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | Kiimassuontie 127, 30420 Forssa | vaihde (03) 424 2600 | fax (03) 424 2630 | neuvonta@lhj.fi