Sisältöön »
 
 

Uutiset

19.04.2022

Kasvaako pihallasi haitallinen vieraslaji?

Kasvaako pihallasi haitallinen vieraslaji?


Lämmittävä kevätaurinko ja heräilevä luonto houkuttelevat suomalaisia jälleen ylös, ulos ja puutarhaa laittamaan. Samalla viriää keskustelu haitallisista vieraslajeista ja niiden torjumisesta. Kysyimmekin Luontoliiton asiantuntija Markus Seppälältä mitä vieraslajit ovat ja miten niitä voi torjua omalla kotipihalla.

Mitä vieraslajit ovat?

Vieraslajit ovat vahingossa tai tarkoituksella alkuperäiseltä esiintymisalueeltaan uudelle alueelle siirrettyjä, maa- tai vesiympäristössä eläviä kasveja, eläimiä tai kasvi- ja eläintauteja. Vieraslajit voivat levitä esimerkiksi ihmisten vaikutuksesta, tuulen tai virtavesien mukana sekä eläinten avulla.

Miten vieraslajit leviävät?

Vieraslajien merkittävin leviämistapa on ihmisten ja tavaroiden globaali liikenne, jonka mukana ihmiset kuljettavat vieraslajeja tarkoituksella ja joskus vahingossa salamatkustajana, pakkausmateriaaleissa tai kuljetettavan kasvi- tai muun materiaalin epäpuhtautena/kontaminanttina. Ihmiset levittävät vieraslajeja uudella alueella käyttämällä niitä viljelykasveina tai riistaeläiminä ja istuttamalla niitä pihoilleen tai siirtämällä niiden siemeniä, juurakoita, munia tai toukkia mullan ja muun maa-aineksen mukana.

Uudelle alueelle päästyään vieraslajit voivat levitä myös ilman ihmisen myötävaikutusta esimerkiksi virtavesiä tai liikenneväyliä pitkin, tai lajista riippuen tuulen tai eläinten mukana. Esimerkiksi kurtturuusun siemenet voivat kulkeutua niitä syöneen viherpeipon vatsassa jopa 200 km ennen kuin lintu tiputtaa ne uuteen kasvupaikkaan.

Milloin vieraslaji luokitellaan haitalliseksi?

EU:ssa ja Suomessa vieraslaji luokitellaan haitalliseksi, mikäli se aiheuttaa tai todennäköisesti levitessään aiheuttaisi merkittävää haittaa luonnolle, ihmisten terveydelle, taloudelle tai kulttuurillista tai sosiaalista haittaa. EU:ssa ja Suomessa tarkan ja pitkän riskinarviointiprosessin jälkeen vieraslaji voidaan lisätä haitalliseksi säädetyksi vieraslajiksi päivittämällä vieraslajiasetusta.

Yleisimmät vieraslajit Suomessa?

Yleisimmät, ja samalla tunnetuimmat haitalliset vieraskasvilajit Suomessa saattavat olla komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami ja jättiputket. Muita huomionarvoisia lajeja ovat suuret aasialaiset tatarkasvit, kuten japanin- ja sahalinintatar. Näitä ja muitakin vieraslajeja torjutaan kuntien, yhdistysten ja yksityishenkilöiden toimesta. Kurtturuusun kasvatuskiellon voimaan astuminen kesäkuun 2022 alussa on herättänyt valtavasti huomiota, ja monet taloyhtiöt ja kaupungit ovatkin lähteneet poistamaan kurtturuusupuskiaan jo 2019 lähtien.

Mistä löydän lisätietoa vieraslajien tunnistamiseen?

Suomen kansallinen vieraslajiportaali (vieraslajit.fi) sisältää valtavasti hyödyllistä tietoa haitallisten vieraslajien tunnistamiseen, torjuntaan, haittoihin ja niitä koskevaan lainsäädäntöön. Facebookista löytyy myös ryhmiä, joihin on mahdollista lähettää kuvia asiantuntijoiden ja muiden ryhmän jäsenten tunnistettavaksi. Hyvä ja hauska tapa opetella tunnistamaan vieraslajeja ja muitakin lajeja on asentaa puhelimeen iNaturalist-sovellus, jonka avulla on näppärä ilmoittaa kuvan kanssa vieraslajihavaintoja pihapiiristä, lenkkipolulta ja mistä vain. Sovellus itse ja sen muut käyttäjät, iNaturalist-yhteisö, auttavat sinua tunnistamaan ilmoittamasi lajit.

Mitä minä voin tehdä ehkäistäkseni haitallisen lajien leviämistä?

Vieraslajien leviämisen hillitsemiseksi voi tehdä paljon asioita. Opettele tuntemaan pihasi ja puutarhasi lajit ja hävitä mahdolliset haitalliset lajit. Voit myös tutustua puutarhassa käyttämäsi vieraslajikoristekasvien ominaisuuksiin tarkemmin ja valita käyttöön vain sellaisia lajeja tai lajikkeita, jotka eivät leviä tehokkaasti kasvullisesti tai siemenistään.

Yksi tärkeimpiä keinoja on ilmoittaa vieraslajihavaintonsa eteenpäin, sillä ilman tietoa vieraslajien levinneisyydestä ja runsaudesta on erittäin hankala suunnitella ja toteuttaa tehokkaita torjuntatoimia. Havaintonsa voi ilmoittaa kätevästi joko omalla kotitietokoneella tai havaintoa tehdessä älypuhelimella.

Ilmoita havainnoistasi: 

https://vieraslajit.fi/ilmoita (tietokone tai älypuhelin)

https://laji.fi/project/MHL.53/about (VieKas-hankkeen havaintolomake, suunniteltu erityisesti älypuhelinkäyttöön)

https://inaturalist.laji.fi/ Rekisteröitymisen jälkeen liity projekteihin nimeltä “Suomen vieraslajit” (havainnot) ja “Vieraslajien torjunta Suomessa” (havainnot ja tehdyt torjuntatoimet).

Miten vieraslajikasvi hävitetään? Ja milloin on paras aika niiden hävittämiselle?

Tehokkain hävittämistapa- ja ajankohta riippuu torjuttavasta vieraslajista. Esimerkiksi jättiputkia kannattaa kitkijän turvallisuuden vuoksi kitkeä varhaisin keväällä siementaimien noustua maasta, tällöin suojavarustukseksi riittää kumitetut hanskat ja hävitettävää kasvijätettä syntyy murto-osa verrattuna täysikasvuisten, jopa 4-metrisiä jättiputkimetsiä torjuttaessa. Joidenkin lajien, kuten jättipalsamin tai kurtturuusun torjunta kannattaa ajoittaa ennen kukintojen ja viimeistään ennen hedelmien ilmestymistä, sillä tavoitteena on estää uusien siementen, ja mahdollisesti pitkäaikaisen siemenpankin syntyminen.

Minne vieraslajien hävityksestä syntyvä kasvijäte kuuluu?

Vieraslajijätteen sijoittamis- ja käsittelykysymys on tällä hetkellä Suomessa todella ajankohtainen ja hankala kysymys. Ennen kuin maahan saadaan luotua toimiva verkosto kaikenlaisen vieraslajijätteen vastaanottopaikkoja, on ehkä syytä panostaa vieraslajien torjuntaan ja käsittelyyn syntypaikalla.

Pieniä määriä (esim. yhden jätesäkillisen) voi laittaa polttokelpoisen jätteen keräykseen. Kuljetusta varten jäte tulee pakata niin, että minimoidaan kuljetuksesta johtuva leviämisriski. Vieraslajijätettä, kuten ei mitään muutakaan omalta tontilta syntyvää kasvi- tai muuta jätettä ei saa kuljettaa ja jättää luontoon – toiminta on kielletty vieraslajilaissa sekä jätelaissa.

* Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi 2021 ohjeistuksen vieraslajijätteen käsittelystä kotitalouksille ja suurempien määrien ja maa-aineksen käsittelijöille. Ohjeistus liittyi Luken tekemään vieraslajijätetoimintamalliin, jonka yksi tavoitteista on yhtenäistää vieraslajijätteen käsittelyyn liittyviä käytäntöjä. Ohjeistus löytyy vieraslajit.fi -vieraslajiportaalin torjuntaosiosta: https://vieraslajit.fi/info/i-5278

 

Kiertokaveri

Kiertokaveri jätehakuun on kerätty erilaisia arjen esineitä ja asioita. Haku tarjoaa vaihtoehdoksi kaikki jätteet, joiden nimessä on sama sana.

 

 

 

Sekajätteestä tehdään
energiaa ja sähköä

 


 

Aukioloajat

Kiimassuon jätekeskus | 09-13suljettu

Hallavaaran jätekeskus | suljettusuljettu

Akaan jäteasema | suljettusuljettu

Huittisten jäteasema | suljettusuljettu

Loimaan jäteasema | suljettusuljettu

Punkalaitumen jäteasema | suljettusuljettu

Sastamalan jäteasema | suljettusuljettu

Someron jäteasema | suljettusuljettu

Urjalan jäteasema | suljettusuljettu

 
 
login Synergia Foxy