Sisältöön »
 
 

Uutiset

12.09.2022

YKSIKÄÄN RUOKA EI KUULU ROSKIIN - LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KANNUSTAA VÄHENTÄMÄÄN RUOKAHÄVIKKIÄ JA LAJITTELEMAAN BIOJÄTETTÄ

YKSIKÄÄN RUOKA EI KUULU ROSKIIN - LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KANNUSTAA VÄHENTÄMÄÄN RUOKAHÄVIKKIÄ JA LAJITTELEMAAN BIOJÄTETTÄ


Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään Suomessa 12.–18. syyskuuta. Viikon tarkoituksena on herätellä ihmisiä pohtimaan omaa suhdettaan ruokaan, tunnistaa ruokahävikin syntymisen syitä ja miettiä keinoja sen ehkäisemiseen.

– Ilmastonmuutoksen, energiakriisin ja kuivuuden koetellessa Eurooppaa, nyt jos koskaan jokaisen pitäisi miettiä keinoja turhan hävikin vähentämiseksi. Hävikkiviikkoon osallistuminen on hyvä tapa aloittaa tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja, Loimi-Hämeen Jätehuollon viestintäpäällikkö Mirva Naatula kannustaa.

Taistelussa ruokahävikkiä vastaan pienetkin teot korostuvat, sillä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jokainen suomalainen heittää vuodessa pois 20–25 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa.

– Suurin yksittäinen hävikin lähde ovat kotitaloudet, jotka tuottavat ruokahävikistä noin 30 prosenttia. Hävikkiä syntyy merkittävästi myös ravitsemuspalveluissa, ravintoloissa, kaupoissa ja teollisuudessa.

Ruoan tuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Sen lisäksi, että ruoan tuotanto vaatii maata ja kuluttaa vettä, se aiheuttaa muun muassa vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä sekä kasvihuonepäästöjä.

– Hävikkiin päätyvän ruoan määrä vastaa koko elintarvikeketjun tasolla vuodessa noin 350 000 henkilöauton päästöjä, Naatula havainnollistaa.  

Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien, eli kampanja järjestetään vuonna 2022 jo kymmenettä kertaa. Kampanjan järjestää Kuluttaja-lehti.

Ei jätettä, vaan arvokasta raaka-ainetta

Naatulan mukaan Hävikkiviikkoon osallistuminen voi tuntua positiivisesti myös lompakossa, sillä arvioiden mukaan nelihenkinen perhe heittää vuosittain ruokaa roskiin useamman sadan euron edestä.

– Suunnittele ruokaostokset tarkemmin, käytä vanhenemassa olevat elintarvikkeet ajoissa ja säilö ylijäämäruoka esimerkiksi pakastamalla, Naatula vinkkaa.

Jos ruokaa kuitenkin päätyy pois heitettäväksi, kannattaa se Naatulan mukaan lajitella biojätteeseen

– Suomessa noin 30–40 prosenttia sekajätteestä on biojätettä, josta saataisiin arvokasta raaka-ainetta biokaasun tuotantoon. Biojätteen erotteleminen sekajätteestä edistää myös EU:n kiertotaloustavoitteita ja parantaa ravinteiden kiertokulkua.

Biojätteen lajitteluun on nyt entistä paremmat mahdollisuudet, sillä uudistuneen jätelain myötä biojätteenkeräysvelvoite laajeni kesällä kaikkiin taajamissa sijaitseviin kiinteistöihin, joilla on viisi asuinhuoneistoa tai enemmän.

– Biojätteen kerääminen laajenee viimeistään 19.7.2024 kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan keskustaajamissa. LHJ:n toimialueella tämä koskettaa Forssasta ja Sastamalasta lähteviä keskusta-alueita.

Näillä alueilla myös vakituisessa käytössä olevien omakotitalojen ja vapaa-ajanasuntojen on hankittava erillinen keräysastia tai kompostoitava syntyvät biojätteet. Muilla alueilla kompostointi on vapaaehtoista.

– Myös kotikompostointi on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Lisätietoa biojätteen keräyksestä voi lukea kotisivuiltamme, Naatula sanoo.

Lisätietoa:
viestintäpäällikkö Mirva Naatula
p. 0440 242 639, mirva.naatula@lhj.fi

Keinoja ruokahävikin vähentämiseen kotona: 


 

 

 

 

 

Kiertokaveri

Kiertokaveri jätehakuun on kerätty erilaisia arjen esineitä ja asioita. Haku tarjoaa vaihtoehdoksi kaikki jätteet, joiden nimessä on sama sana.

 

 

 

Sekajätteestä tehdään
energiaa ja sähköä

 


 

Aukioloajat

Kiimassuon jätekeskus | suljettu7-18

Hallavaaran jätekeskus | suljettu10-18

Akaan jäteasema | suljettu10-18

Huittisten jäteasema | suljettu12-18

Loimaan jäteasema | suljettu10-18

Punkalaitumen jäteasema | suljettusuljettu

Sastamalan jäteasema | suljettu11-18

Someron jäteasema | suljettu12-18

Urjalan jäteasema | suljettusuljettu

 
 
login Synergia Foxy